Huotarinen, Vilja-Tuulia: [Toliko je bilo že rečenega o samomorih] ([Niin paljon on puhuttu meidän itsemurhistamme] in Sloven)

Portre of Huotarinen, Vilja-Tuulia

[Niin paljon on puhuttu meidän itsemurhistamme] (Finnish)

Niin paljon on puhuttu meidän itsemurhistamme,

kirkuvista junista ja metallin mausta suussa,

että ajattelen hetken elämää.

 

Että me istumme vintin portailla,

että meillä on kapeat nilkat jotka heiluvat

edestakaisin, vinot viisarit.

Rintojen päälle varisee kevätlunta.

Olkapäillä kultaisten kiharoiden paino,

sädekehä. Lupaukset jotka täytetään

myöhemmin piripintaan.

 

Rappusissa on rikkinäinen lamppu joka roihahtaa

kerran toisensa jälkeen. Lempeästi kuin pedot

tartumme toistemme käsiin, otamme vastaan

lieviä shokkeja, sähköjohdon kautta.

 

Silmät syttyvät täyteen unta.

Kipu ja onni eivät päästä etäälle.

Silmät syttyvät täyteen unta.

 

 

*Runot kirjasta “Sakset kädessä ei saa juosta”



Uploaded byP. T.
Source of the quotationhttp://www.ia-zlaticoln.org

[Toliko je bilo že rečenega o samomorih] (Sloven)

Toliko je bilo že rečenega o samomorih,

kričečih vlakih, okusu kovine v ustih,

to je to življenje, me spreleti.

 

Da sediva na stopnicah, ki vodijo na podstrešje,

da imava tenke gležnje, ki se zibajo

naprej in nazaj, poševna urna kazalca.

Spomladanski sneg nama kaplja na prsi.

Na rame, teža zlatih ključavnic,

svetniški sij. Obljube, ki bodo izpolnjene

pozneje, do kraja.

 

Na stopnišču je pokvarjena žarnica, vedno znova

jo raznese. Nežno kot divji zveri

se zgrabiva za dlani, po električni žici

dobiva blažji šok.

 

Oči se prižgejo s sanjami.

Bolečina in radost se nama ne bosta pustili oddaljiti.

Oči se prižgejo s sanjami.

 

 



Uploaded byP. T.
Source of the quotationhttp://www.ia-zlaticoln.org

minimap